Tulosta Tekstin koko: a A A

Rauma: historia

Rauman merimieskirkon historiaa

Rauman satamalähetys perustettiin vuonna 1930 pieneen vuokrahuoneistoon. Aseman ensimmäiseksi johtajaksi tuli Rotterdamin merimiespastori Fredrik Kankkonen. Loppuvuonna toiminta siirtyi satama-alueelle siirrettyyn omaan taloon, joka oli kaupungin luovuttama vanha koulurakennus. Talo vihittiin käyttöön itsenäisyyspäivänä. Toiminta sai heti alussa voimakasta tukea merenkulkuopiston rehtorilta Jalo Puttalta ja hänen puolisoltaan. Kaksi vuotta myöhemmin asemanhoitaja muuttui, kun Kankkonen muutti Vaasaan ja hänen seuraajakseen tuli Alma Rothman.

Toisen maailmansodan (1939–1945) ja Suomessa etenkin Jatkosodan sytyttyä (1941) työ kotimaan satamissa muodosti olennaisen osan koko Merimieslähetyksen toiminnasta. Kotimaantyö korostui vielä lähimpinä sodanjälkeisinä vuosina, jolloin ulkomaille pääsy oli vaikeaa. Merimieslähetystyötä tukevat seurakuntien ompeluseurat toimivat hyvin aktiivisesti. Yhä edelleen Rauman seurakunnassa toimii Syvärauman merimieskirkkopiiri, joka on jo 83-vuotias. Keskustan piiri toimi sekin aina vuoteen 2006 saakka. Satamalähetyksiä alettiin sodan jälkeen kutsua kotimaan asemiksi ja vuonna 1991 myös niitä kuvaava lukusali-nimitys muuttui merimieskirkoksi.

Rauman asema ei sodan jälkeen saavuttanut enää entistä laajuuttaan. Kotimaan asemia oli 11, joista kävijämääriltään vilkkaimpia olivat Helsinki, Turku ja Mäntyluoto. Rauman ja Kotkan asemat tulivat kuitenkin heti näiden jäljessä. 1950-luvulla laivaliikenteen luonne muuttui, mistä aiheutui kotimaan asemien lukusalitoiminnan taantumista. Vuonna 1953 Rauman asemanhoitajina aloittaneet Hilkka ja Martti Saarinen pitivät yllä lukusalia, järjestivät erilaisia tilaisuuksia ja huolehtivat ompeluseurasta ja pyhäkoulusta. Martti Saarinen panosti työssään etenkin matkasaarnaamiseen. Yhteydet seurakuntatyöhön lisääntyivät, mutta merimiesten käynti asemalla väheni.

Vähentyneen kävijämäärän vuoksi vuonna 1968 lakkautettiin lukusalin hoitajan toimi, jossa oli työskennellyt Tyyne Tuominen vuodesta 1954. Päätös johti vaikeisiin neuvotteluihin eri osapuolten kanssa, ja vuonna 1972 Merimieslähetys teki päätöksen sulkea aseman. Lopettamispäätökseen vaikutti myös devalvaation aiheuttamat taloudelliset vaikeudet. Saarinen sekä Rauman seurakunta pitivät kuitenkin toimintaa yllä uudessa paikassa, ja aseman yhteystiedot säilyivät Merimieslähetyksen julkaisuissa vuoteen 1981 saakka.

Rauman satama laajeni ja uudistui vilkastuneen liikenteen myötä 1980-luvulla. Samalla ajankohtaistui Merimieslähetyksen toiminnan elvyttäminen, ja uusia tiloja alettiin etsiä. Toiminta pääsi alkuun, ja vuonna 1986 toimipaikkojen luettelossa Rauman aseman osoitteeksi oli merkitty Kompintie. Asemanhoitajina toimivat Hannu Ylitalo ja Marja Lindström, kumpikin noin vuoden ajan vuorollaan.

Alkukesästä 1988 vuokrattiin kaupungilta tilat sataman hallintorakennuksesta ja alkusyksystä 1989 siirryttiin sopivimpiin tiloihin keskelle satamaa, syväsataman laiturien vierelle. Asemaa kutsuttiin aluksi kansainväliseksi merimiesklubiksi (Seamen’s Club), joka sai myös satamajohtajan luotsaaman tukiryhmän. Neutraaliin nimeen päädyttiin ajatellen neuvostoliittolaisia merenkulkijoita, joiden oli vaikea päästä ”kirkkoon” poliittisista syistä johtuen.

Rauman merimieskirkon tilat uudistettiin kesällä 1996.

Asemanhoitajina ovat toimineet Marja-Leena Vahviala (1989–95), Jussi Ollila (1996–99) ja Tero Reingoldt (1999–2009). Reingoldtin ollessa vuoden 2009 toimivapaalla tointa hoiti Eija Tuorila, joka myös valittiin Rauman merimieskirkon johtavaksi satamakuraattoriksi 1.1.2010. Tuorilan työtoverina on satamakuraattori, jota tehtävää hoitaa 1.4.2013 lähtien Sirpa Tolppanen.

Merimieskirkko muutti uusiin tiloihin 1.2.2013 sataman varikolle. Uudet tilat viki käyttöön Turun piispa Kaarlo Kalliala 18.4.2013. Tilat ja kalusteet on saatu käyttöön Rauman satamalaitokselta. Satama tukee merimieskirkkotyötä jatkossa siten, että se ei peri tilasta vuokraa. Vanha punatiilirakennus purettiin, sillä se jäi tyhjilleen ja sijaitsi satamaliikenteen kannalta vaarallisessa paikassa.