Tulosta Tekstin koko: a A A

Viking Grace

Eleganssia ja tyylikkäitä linjoja. Viking Grace matkalla saariston halki Tukhomasta Maarianhaminaan ja Turkuun. Elämyksellisesti ehkä paras osuus on  juuri Tukholma – Maarianhamina, kun taas huvittelunhaluiset pitävät Turusta lähtevästä iltavuorosta. Kuva: Viking Line.

Valmiiksi annostellut lautaselliset vähentävät hukkaanmenevän ruoan määrää. Neljän vuoden ajan on Viking Linen keittiöhenkilökunta työskennellyt aktiivisesti vähentääkseen hävikkiä ruokapuolella. Ruoka, joka kuitenkin jää yli, jauhetaan kaasuksi, jolla sitten esim. kaupungin bussit voivat ajaa. Kuva Thure Malmberg.

Painopiste energiassa, ympäristössä

Viking Grace vuoden liikenteessä:

”Se on niin kiltti merellä”

Aikaisena ja pimeänä talviaamuna matkustajia vastassa kannella 9 on kiehtova kattolamppujen sarjasta tuleva valojen leikki. Värien vaihdellessa tummahkon punaisesta vaaleampaan keltaiseen lamput laskevat ja nousevat syvennyksessä paapurin puolella.
Kun päivänvalo vähän myöhemmin täyttää kannet, on väriefekti poissa ja valaisimet, joka on Vertti Kiven suunnittelema taideteos, eivät enää varasta huomiota muilta suomalaisen matkustajalaivaston ehkä puhutuimman uutuuden, ms Viking Gracen sisustusyksityiskohdilta.
Tammikuun puolivälissä Viking Grace vietti yksivuotispäiviään juhlaristeilyllä reitillä Turku–Tukholma Ahvenanmaalla poiketen. Kuitenkin jo kauan ennen yksivuotispäivää oli yli miljoona matkustajaa tutustunut tähän monella tapaa ainutlaatuiseen alukseen.
Merimieskirkko lähti hiljattain mukaan selvittääkseen, miten Viking Grace on onnistunut tavoitteissaan olla uskottavasti ympäristöystävällinen alus, jonka päästöt on minimoitu ja joka tuottaa mahdollisimman vähän jätteitä esim. ruokajätettä.
Kaupan päälle tuli öinen matka yli Ahvenanmeren, missä Seija-myrsky, joka muuten sai aikaan kaaosta eri puolilla Lounais-Suomea, ei vähäisessäkään määrin häirinnyt yöunta. Kummallinen alus, todellakin!
– Se on niin kiltti ja hieno merellä, sanoo konepäällikkö Göran Lindström.
– Runko on onnistunut, ja sähköiset ratkaisut takaavat hiljaisuuden matkustajille, hän sanoo.
Oikeastaan tässä ei ehkä pidäkään puhua laivan moottoreista: alus on yhtä suurta sähkövoimalaitosta. Normaalisti käytetään esim. 21 megawattia työntövoimaan, se riittää 22 solmun nopeuteen. Koneita valvoo datasysteemi Emma, joka valvontahuoneessa antaa jatkuvaa tietoa prosesseista ja mahdollisista häiriöistä.

Norjalaista kaasua laivalla ja autolla

Ja sähkö tuotetaan Norjasta tuodulla nesteytetyllä maakaasulla, LNGllä. Kaksi sylinterinmuotoista – ja hyvin eristettyä – tankkia ylhäällä ahterissa täytetään kuutena päivänä viikossa Tukholmassa huoltoalus Seagasilta, joka on bunkrausta varten uudelleenrakennettu maantielautta. Eristystä tarvitaan pitämään lämpötila niin lähellä -140 °C kuin mahdollista.
Lyhyt maakuljetusosuus Tukholmassa on ehkä konseptin ainoa yksityiskohta, joka ei ole ihan valmis: LNG on vielä niin uusi ilmiö Ruotsissa (ja Suomessa), että Tukholmassa ei ole kiinteää bunkrausterminaalia. Sen sijaan Viking Line on yhdessä AGA:n kanssa luonut Viking Gracea varten räätälöidyn kuljetussysteemin, jossa kaasua tuodaan Scangas-terminaalista Risavikasta, Stavangerin läheltä, 20 000-tonnari ms Coral Metanilla suureen terminaaliin Nynäshamniin.
Siellä täytetään kaksi tankkiautoa 52 tonnilla kaasua, joka sitten viedään Louddeniin Värtanille, missä Seagas vuorostaan ottaa lastin. Ja kun Viking Grace saapuu laituriin Stadsgårdenissa varhaisena aamuhetkenä, Seagas kiinnittyy sen kylkeen. Tuskin on kiinnitykset maanpuolella tehty, kun letku jo liitetään bunkkeriportin kautta. Pikakiinnityksen ansiosta LNGn siirtäminen voi alkaa välittömästi.
– Jokainen minuutti on meille tärkeä, sanoo merikapteeni Henrik Grönvik, jolla on 17 vuoden kokemus varustamossa.
– Meillä on Tukholmassa 75 minuuttia aikaa vaihtaa matkustajia, siivota, bunkrata ja tehdä kaikki muu tarpeellinen päästäksemme taas lähtemään. Joka minuutin myöhästymisellä on vaikutuksensa, usein useiden päivien ajan, hän sanoo.
Sitä kiirettä ei satunnainen vierailija laivalla huomaa; sekä kapteeni Grönvikistä että konepäällikkö Lindströmistä säteilee melkeinpä yli-inhimillistä rauhallisuutta. Henkilökunta, n. 200 henkeä kerrallaan, työskentelee myös rauhallisesti ja järjestelmällisesti.
Myöskään intendentti Lena Holmström tai keittiöpäällikkö Robert Salmi eivät hoppuile, vaikka 2 x 2 800 matkustajaa, 2 x 880 matkustajahyttiä ja 2 x 1 000 kaistametriä henkilöautoja vaihtuu päivittäin. Keskimäärin 200 satamasiivoojaa kerrallaan vastaa siitä, että 2 980 hyttivuodetta on kunnossa jokaisella lähdöllä. Sen lisäksi tulee vielä kaksi kertaa päivässä 2 x 1 270 kaistametriä lastitilaa, joka on yliperämiehen vastuualuetta.
Nesteytetty maakaasu tekee ajamisen niin ympäristöystävälliseksi, että rikkipäästöt ovat melkein nolla – mutta laivalla on meridieselit varasysteeminä. Myös matkustajapuolella tehdään paljon päästöjen ja jätteiden vähentämiseksi.

Kevyet pyyhkeet, oma vesi

Matkustaja huomaa ainakin pari asiaa heti: hyttien pyyhkeet ovat erittäin kevyitä, mutta samalla ekologisia ja kemikaalivapaita, ja laivan kahdeksassa ravintolassa tarjotaan aluksen omaa vettä, joka on hiilihapotettu laivalla ja pullotettu vanhanaikaisiin patenttikorkillisiin pulloihin. ”Muovivettä” on ainoastaan hyttikäytävien automaateissa.
Kaikissa yleisissä vessoissa kuivataan kädet sähköisillä ilmanpuhaltajilla. Herrat huomaavat lisäksi erään asian: aluksen kuuttatoista pisuaaria käytetään kuin taikomalla täysin hajuttomasti ilman vettä.
– Tälla tavoin säästämme valtavasti vettä vuosittain, sanoo intendentti Holmström, joka on työskennellyt 33 vuotta Viking Linella.
Ruokapuolella käytetään pääasiassa lähituotteita. Muutamat laatikolliset brasilialaisia vesimeloneja voivat näyttää epäloogisilta tässä yhteydessä, mutta totuushan on, että sesonkituotteet eivät aina voi olla lähellä tuotettuja.
– Pyyheliinat ovat esimerkki ympäristöhuollosta. Kuivaamiseen ei tarvita paksuja pyyhkeitä. Vielä tärkeämpää on se, että valvomme, että tavarantoimittajat maksavat kunnon palkkaa työntekijöilleen ja ettei lapsityövoimaa käytetä. Sama koskee laivatyöntekijöittemme työasuja.
– Kaikki pesuaineemme on joutsenmerkittyjä, ja käytämme paljon höyryä puhdistukseen. Suurilla siirrettävillä vedenkeittimillä tuotetaan höyryä, joka on erinomaista esim. bakteerien tuhoamiseen ja vessojen ja saunan siivoamiseen, puhumattakaan keittiötiloista, missä paljon rasvaa pakkaa kerääntymään kattoon, sanoo Holmström.
– Kertakäyttölautasia ja ruokailuvälineitä on vain joissakin harvoissa poikkeustapauksissa. Ruoantähteet puristetaan ja tyhjiöpakataan  laivalla – kokonaan ilman vettä – metaanikaasuksi Tukholman busseihin. Lasipullot murskataan laivalla ja tarjoilemme esim. jälkiruoat valmiina annoksina niin paljon kuin mahdollista. Se vähentää voileipäpöydän hävikkiä, sanoo keittiömestari Salmi, joka on työskennellyt  kymmenen vuotta Viking Linella ja ollut mukana suunnittelemassa koko keittiötä.

Tietokoneet vähentävät sähkönkulutusta

Neljäkymmentäviisi kokkia ja keittiöapulaista työskentelee ilman sisäistä erottelua sekä  lämpimän että kylmäkeittiön puolella – aikaisemmin laivalla oli tässä erilliset vastuualueet.
– Täällä on paljon muuttunut entiseen verrattuna. Otetaan esimerkiksi henkilökunnan torstaihernekeitto,  ennen se oli lähes pyhä perinne. Edelleen meillä on hernekeittoa silloin tällöin, mutta jonain torstaina käy lihakeitto yhtä hyvin!
– Suurin muutos ehkä kuitenkin on GEM (Galley Energy Management), keskustietokoneemme, joka ohjaa kaikkia laitteitamme. Keittiöhän on koneitten jälkeen eniten energiaavaativa alue laivalla. Laskemme voivamme vähentää energiankulutusta 10–20 prosenttia vuosittain.
– GEMiä käytetään maissa mm. sairaaloissa, mutta Viking Grace on ensimmäinen alus Suomessa, missä on tämä varustus. Ongelmana vaan on, että teemme töitä laivalla aamiaisesta klo 5 aamulla yöruokaan, joka voidaan tarjoilla klo 4.
– Otetaan esimerkiksi maissa TV-vastaanotin. Se on usein stand by-tilassa. Myös silloin se syö virtaa. Täällä GEM kytkee pois kaiken, mitä ei tarvita. Mutta sillä laskemme säästävämme 10-20 prosenttia energiaa vuodessa, sanoo Salmi.

Teksti: Thure Malmberg
Käännös: Liisa Varho