Tulosta Tekstin koko: a A A

Stay onboard -tutkimus

Kyamk:n tutkimus suomalaisten merenkulkijoiden pysymisestä ja lähtemisestä merityössä.

Tutkimuksen tiivistelmä
 

Merikuljetukset ovat pääsääntöisesti avoimessa kilpailussa ja rahtien hinnat vaihtelevat suhdanteiden mukana. Suomalaisten alusten osuus maan viennistä on 19 % ja tuonnista 41 %. Pitkällä aikavälillä merikuljetusten määrä on kasvanut. Vuosina 2000–2013 merimiesten määrä ja henkilötyövuodet ovat vähentyneet 20 %. Poistuma merityöstä koskee voimakkaammin naisia kuin miehiä. Vuonna 2013 merimieseläkekassan piirissä oli 7 959 merenkulkijaa ja yhteenlaskettu vuosityöaika oli 5 678 henkilötyövuotta.

Merenkulkijoiden keski-ikä on 42 vuotta ja keskimääräinen eläkeikä on 59,2 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 61,7 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 52,3 vuoden ikäisenä. Vuosina 2000–2013 vanhuuseläkeikä kohosi kaksi ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ikä runsaan vuoden. Merimieseläkelakia ollaan muuttamassa siten, että se siirtymäaikojen jälkeen vastaisi enemmän TyEL-eläkejärjestelmää, jolloin alimmat mahdolliset eläkeiät nousevat.

Laiva on työympäristönä tavallista työpaikkaa haastavampi. Laivalla työskennellään toisiaan hankalissa olosuhteissa. Merenkulkijoiden terveyttä ja fyysistä kuntoa arvioidaan, kun merikelpoisuudesta päätetään. Merenkulkijoiden terveys ja työkyky ovat keskimääräistä paremmat. Työterveyshuollon lisäksi alalla on useita organisaatioita, jotka tukevat merenkulkijoiden hyvinvointia.

Merenkulun liiketoimintaa leimaa tuotannon standardinomaisuus, joka rajoittaa työn organisointia sekä tuote- ja palveluinnovaatioiden tuottamista. Teknisten muutosten seurauksena henkilökunnan määrä laivoilla on vähentynyt. Merenkulkijoiden yleinen työmarkkina-asema vastaa Suomen palkansaajien tavanomaista tasoa. Työpaikkakiusaamisen ja ristiriitojen taso laivoilla on tavallista suurempi. Merenkulkijat ovat yleensä tyytyväisiä uravalintaansa, ja ¾ aikoo pysyä työssään lähitulevaisuudessa.

Merenkulkutyöhön hakeudutaan usein periodityön eli työn ja vapaa-ajan välisen suhteen vuoksi. Hakeutumisen motiiveja yleisellä tasolla ovat luotettava työpaikka, ammattitaito ja työn sisältö. Kansi- ja konepäällystö hakeutuu työhön tyypillisesti urakehityksen ja työn sisällön perusteella. Talousosaston ja muulle henkilöstölle tyypillisiä motiiveja ovat palkkaus, työnsaannin varmuus. Viihtyvyys työssä perustuu periodityöhön, työvuorojärjestelyihin, työn mielekkyyteen, työn turvallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Pitkän työuran edellytyksiä ovat työnantajan suotuisa taloudellinen tila, kuuluminen päällystöön, työkyky, palautuminen ja henkilöstön kehittämistoimet. Työkyvyn ja palautumisen ohella vapaa-aika, sosiaaliset suhteet ja sopeutuminen sekä johtamisen laatu vaikuttavat työssä pysymiseen. Perhe- ja lähisuhteiden jääminen maihin, vuorotyö, eläketurva ja työn mielekkyys ovat tekijöitä, jotka voimakkaimmin erottelevat työssä pysyvien ja siitä lähtevien joukkoja. Sama tekijä saattaa olla yhdelle houkutin ja työn motiivi, toiselle vaiva ja rasite. Sopeutumiseen merityössä vaikuttavat työntekijän tavoitteiden ja työolosuhteiden lisäksi johtamisen laatu ja mahdolliset työn kehittämistoimet. Työssä jatkaminen perheen kannalta riippuu myös lasten ja puolison tavoitteista. Monet hyvin laivallakin viihtyvät siirtyvät maatyöhön osana työuraansa. Yksilön ja työn suhde muuttuu joustavammaksi. Merenkulkijan elämänkulkuun vaikuttavat useat seikat, joten kaikille samanlaista merityön elämänpolkua ei voida löytää. Sen sijaan voidaan nähdä useita jännitteitä, joiden tuloksena merenkulkija tekee yksilölliset päätöksensä uran aloittamisesta, uralla pysymisestä ja uran päättämisestä.

Merenkulkualalla toteutetaan eläkejärjestelmän muutosta, jonka tavoitteena on nostaa säädettyä eläkeikää. Jotta toteutuva eläkeikä voisi yleisesti lähestyä säädettyä eläkeikää, on eläkejärjestelmän käyttöönottoon liitettävä työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti parantava kehittämispolitiikka. Voimaannuttavaa tasapainoa työn ja perhe-elämän välillä ja urakehitystä on syytä edistää osana työssä jatkamista. Toimialalla on tarvetta työyhteisöjen toiminnan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Tukiorganisaatioiden synergisemmalla ja työmarkkinaosapuolten syvemmällä yhteistoiminnalla sekä alan vahvuuksien arvioinnilla ja brändäyksellä olisi myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Kirjoittajat: Haavisto Sanna, Kallunki Valdemar, Kirvesniemi Tiina, Korpivaara Liisa, Lehtonen Olli,  Oravasaari Tomi, Pekkola Juhani. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2014.


pdf liite

Stay onboard