Tulosta Tekstin koko: a A A

Raahe

Raahen merimieskirkko. Kuva: Sakari Lehmuskallio.

Pohjanlahden merimieskirkon toimipiste Raahe on suljettu.

Raahen merimieskirkon historiaa

Raahen merimieskirkon avajaisia vietettiin Lapaluodossa 10.6.2000. Toimintaansa kirkon vihki Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen. Aluksi toimintaa johti Oulun merimieskirkon asemanhoitaja (nyk. johtava satamakuraattori) Antti Härö vapaaehtoisten vastuuhenkilöiden hoitaessa päivärutiinit. Vapaaehtoisen aloitteesta ja työn tuloksena merimieskirkko Raaheen perustettiinkin. Kuusi vuotta piti Paavo Pato asiaa esillä satamajohtaja Kaarlo Heikkisen kanssa, kunnes kirkkoherra Kalevi Siivolan kaudella sopiva tila tähän tarkoitukseen satamasta löytyi.

Toiminnalla oli aluksi kahden vuoden koeaika, mutta kun jo ensimmäisten kuuden kuukauden kontaktimääräksi kirkolla kirjattiin 1361 kohtaamista, oltiin sen tarpeellisuudesta pian yksimielisiä. Merimieskirkon toimintaidea kehittyä ja muuttua ihmisten tarpeiden mukaan tulee siten hyvin esille Pietari Brahen nimikkokaupungissa. Raahen seurakunta yhdessä merimieskirkon kanssa järjestivät jo vuoden 2001 elokuussa Merimieskirkon kesäjuhlat. Tuolloin myös Oulun hiippakunnan uusi piispa Samuel Salmi vieraili ensi kertaa Raahessa piispana.

Alkuvuonna 2009 merimieskirkko muutti vanhasta parakkirakennuksesta satamatoimiston yläkertaan. Sekä entiset että nykyiset tilat sijaitsevat satamaportin- ja aidan sisällä, joten ennakkoilmoittautuminen vierailusta on välttämätön. Merenkulkijoille sijainti sataman välittömässä läheisyydessä puolestaan on ihanteellinen. Nykyiset tilat ovat edellisestä vähän pienemmät, mutta toimivammat, valoisammat ja ilmavammat. Kirkon pienen alttarin maalaus on saatu lahjoituksena siellä aikaisemmin vierailleelta saksalaisesta Margit Appelilta. Myös kirkon täytetty paratiisilintu on lahjoitus, jonka satamassa jalkansa loukannut merimies luovutti kiitokseksi saamastaan avusta.

Tämän ajan merenkulkijoille kirkon palveluista tärkeimpänä on päästä soittamaan kotiin tai ottamaan sinne nettiyhteyttä. Satamassa käyvistä laivoista suurin osa on suomalaisia, mutta niiden miehistö on ulkomainen, joten hyvien yhteydenpitovälineiden merkitys on suuri. Myös satamatoimiston alakertaan on sijoitettu kaksi lämpöeristettyä puhelinkoppia, jotka ovat aina käytettävissä. Kysytty palvelu on myös kirkon autokyyti kaupungille.

Raahen kirkolla oli yksi palkattu työntekijä; johtavana satamakuraattorina toimi Rea Skog, joka tuli toimintaan mukaan vapaaehtoistyökurssin kautta vuonna 2000.

Työntekijän apuna toimi poikkeuksellisen aktiivinen vapaaehtoisjoukko. Vapaaehtoiset keräsivät rahaa merimieskirkkotyölle muun muassa osallistumalla kirpputoreille ja myymällä arpoja. Vapaehtoisten ansiota on myös erilaisten lahjoitusten, niin aineellisen kuin aineettoman, saaminen kirkolle. Suomen Merimieskirkon hallitus myönsi vuonna 2009 vapaaehtoisille ja Rea Skogille yhteisen 3000 euron laatupalkinnon pitkäaikaisesta ja jatkuvasti uudistuvasta vapaaehtoistyöstä.

10-vuotisjuhlaa Raahen merimieskirkolla vietettiin 25.4.2010.

Suomen Merimieskirkolla käytiin taloudellisista ja tuotannollisista sekä toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä kotimaantyötä koskevat yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2015 lopussa. Neuvottelujen seurauksena hallitus päätti kokouksessaan 16.12.2015, että Raahen merimieskirkko suljetaan ja siellä kartoitetaan mahdollisuudet jatkaa työtä vapaaehtoisvoimin.