Lehdistötiedotteet



Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen Suomen Merimieskirkko ry:n puheenjohtajaksi

Suomen Merimieskirkko ry:n (SMK) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. Lappalainen on kuulunut Merimieskirkon hallitukseen vuodesta 2009 lähtien ja toiminut samalla hallituksen varapuheenjohtajana. Hallituksen järjestäytymiskokous 23.8.2010 niin ikään valitsi varapuheenjohtajaksi koulutussuunnittelija Paula Raittiin. Turkulainen Raitis on uusi jäsen Merimieskirkon hallituksessa.

Aikaisemmin elokuussa (7.8.) SMK:n vaalikokouksessa Turussa valittiin yhdistyksen hallitukseen seitsemän uutta jäsentä. Kaikkiaan hallitusjäseniä on 12.

Hallituksen jäsenyydestä luopumisesta olivat aiemmin ilmoittaneet Hans Ahlström, Jan-Eric Dahlberg, Ilkka Holopainen (pj.), Riitta-Leena Rossi-Lück, Satu Oldendorff ja Simo Zitting. Eroihin ei liity dramatiikkaa, vaan ne johtuvat työtehtävien vaihtumisista ja aikatauluhaasteista.

Hallituksen uudet jäsenet
Kausi 2010–2013: diakoni Hannele Koivisto, protokollapäällikkö Mikko Jokela, vastaanottopäällikkö Mari Suomalainen ja merikapteeni Carolus Ramsay.
Kausi 2010–2012: rakennusneuvos Risto Järvelä.
Kausi 2010–2011: varatuomari Eveliina Salonen ja koulutussuunnittelija Paula Raitis

Hallituksessa jatkavat:
Kausi 2008–2010: kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä ja sosionomi Esko Vepsä.
Kausi: 2009–2012: toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen ja komentaja Pasi Staff.

Suomen Merimieskirkko ry:n (Finlands Sjömanskyrka r.f., The Finnish Seamen's Mission) on liikkuvien ihmisten kirkko. Merimieskirkolla on seitsemän toimipaikkaa eri puolilla Eurooppaa sekä toimipaikka kahdeksassa eri kotimaan satamassa. Vuonna 1875 perustetun Suomen Merimieskirkon keskustoimisto sijaitsee Helsingissä (Albertinkatu 2).




Suomen Merimieskirkon 135-vuotisjuhla ja kesäjuhla Turussa 7.8.2010

Suomen Merimieskirkko täyttää tänä vuonna 135 vuotta. Juhlan päätapahtuma on Turussa Mikaelinseurakunnan isännöimä vuosi- ja kesäjuhla 7.8.2010. Teemalla ”Messissä merellä ja maja maissa – Suomen Merimieskirkko kulkijan kanssa 135 vuotta” järjestettävän tapahtuman ohjaa ja tuottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kulttuuripääkaupunkivuoden projektisihteeri Jaana Rantala.

"Pääjuhlassa ollaan aikamatkalla sadan vuoden takaa tähän päivään saakka. Samaan viihteelliseen, mutta syvälliseen ja hengelliseen kokonaisuuteen sisältyvät niin juhlan viralliset kuin kulttuurisetkin ohjelmanumerot", Rantala paljastaa. "Tarkoitus on juhlia, ei vain viettää juhlaa."

Juhla alkaa klo 12.30 Merimieskirkon toimintasuunnitelmien ja strategian esittelyllä, mitä seuraa yhdistyksen sääntömääräinen vaalikokous. Tapahtumapaikkana on Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13. Ennen pääjuhlaa otetaan vastaan tervehdyksiä klo 14.30 alkaen. Klo 15.30 alkavassa pääjuhlassa juhlapuheen pitää ulkoministeriön protokollapäällikkö Mikko Jokela.

"Puheeni käsittelee maailmalle lähtemistä ja sen lähtökohtia Merimieskirkon perustamisen ajoista tähän päivään", Jokela sanoo. "Merimieskirkon haaste on saada sen toiminnan piiriin myös niitä ulkosuomalaisia, jotka eivät muuta pysyvästi ulkomaille, vaan palaavat välillä Suomeen muuttaakseen kenties taas uuteen maahan."

Juhlan jälkeen yleisö on tervetullut syksyllä 2009 sata vuotta täyttäneen Turun merimieskirkon avointen ovien iltaan (Suikkilantie 2).

Sunnuntaina 8.8. klo 10 alkavissa jumalanpalveluksissa Turun Mikaelin, Martin, Paattisten sekä Ruskon ja Liedon kirkoissa saarnaavat merimiespastorit.

Finlands Sjömanskyrka rf fyller 135 år. Festens tema är "Hydda till lands och mäss till sjöss - Finlands Sjömanskyrka med den rörliga människan i 135 år".




Rotaatiosiirtolaisuus luo haasteita paitsi yksilöille ja perheille myös merimieskirkon työlle

Ajan kuluessa Suomen Merimieskirkon työ Belgiassa on laajentunut alueellisesti ja sisällöllisesti. Suomen liityttyä Euroopan unioniin pääosa Belgian suomalaisista on muuttanut Brysseliin, jonne avattiin toinen toimipiste vuonna 2000.

Alueellisen laajentumisen lisäksi työ on laajentunut sisällöllisesti laaja-alaiseksi sosiaali-, kasvatus-, kulttuuri- ja seurakuntatyöksi. Työ sisältää monenlaista toimintaa aina perinteisestä merimiesten parissa tehtävästä työstä rekkamiehiin, EU:n virkamiehiin, lapsiin, nuoriin ja au-paireihin. Uusia innovatiivisia työmenetelmiä etsitään ja kehitetään jatkuvasti projektien myötä.

Myös siirtolaisuuden luonne on muuttunut ajan myötä, mikä heijastuu työhön. Toiminta-alueella asuvat suomalaiset ovat tulleet maahan työn perässä useimmiten jonkin mittaiseksi määräajaksi.

”Painopiste on rotaatiosiirtolaisuudessa eli maasta ja työstä toiseen tapahtuvassa muuttoliikkeessä, joka luo uusia kysymyksiä ja haasteita sekä yksilöille että perheille”, Belgian suomalaisen merimieskirkon johtaja Antti Weckroth sanoo.

Vielä nykyään perheet ovat usein täysin suomalaisia perheitä, mutta tulevaisuudessa avioliitot eri puolilta Eurooppaa maahan muuttaneiden välillä lisääntyvät.

”Merimieskirkon työn haasteena on pystyä ylläpitämään maantieteellisesti riittävän oikein sijoitettua ’suomalaisuuden tankkausasemaa’, jonne ihmiset voivat kerääntyä oman kielen, ruoan ja kulttuurin äärelle. Suomalaisuutta pitäisi pystyä myös siirtämään lapsilleen. Tämä työn funktio korostuu erityisesti kasvavan rotaatiosiirtolaisuuden kohdalla, kun ihmiset haluavat ylläpitää valmiuksia kotimaahan palaamiseen tai kansainvälisissä parisuhteissa tahtovat säilyttää lapsillaan jonkinlaiset suomalaiset juuret.”

Toisaalta merimieskirkon haasteena on jalkautuvan ja etsivän työn kehittäminen.

”Brysselissä määräaikaisesti oleskelevat suomalaiset tuovat mukanaan perinteiset suomalaiset ongelmansa, jotka kärjistyvät lasten ja nuorten, yksinäisten tai muista erillään olevien kohdalla. Kaikki eivät löydä pappilalle ja pahimmassa kriisissä elävät eivät itse lähde etsimään apua”, Weckroth sanoo.

Kun etsitään uusia palvelumuotoja toisaalta rotaatiosiirtolaisuuden ongelmakohtiin ja toisaalta muualla maassa ikääntyvän siirtokunnan ja rekkamiesten palveluiden kehittämiseen, on mallina Merimieskirkon perinteinen työmuoto eli laivatyö.




Brysselin suomalainen pappila 10 vuotta

Belgian suomalaisen merimieskirkon Brysselin toimipisteen 10-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 12.6.2010.

Belgian suomalainen merimieskirkko on Suomen Merimieskirkko ry:hyn kuuluva merimieskirkko. Sen ensimmäinen toimipaikka on Antwerpenissa sijaitseva merimieskirkko, joka on perustettu vuonna 1905. Toinen toimipiste, Brysselin pappila, avattiin EU:n parlamenttirakennuksen naapuriin 1.6.2000. Belgian suomalainen merimieskirkko on olemassa kaikkia Belgiassa ja Luxemburgissa asuvia ja liikkuvia suomalaisia varten. Kirkolla on kuukausittain toimintaa myös Luxemburgissa.
Brysselin pappila noudattaa merimieskirkon toimintaperiaatteita kahvioineen, lukusaleineen, saunoineen ja mitä erilaisimpine toimintapiireineen. Myös pappila on merimieskirkkojen tapaan ”liikkuvan ihmisen kirkko” ja ”pala Suomea ulkomailla”. Pappilassa voi esimerkiksi lukea päivän lehdet ja seurata Suomi-TV:n ohjelmaa. Sen kirjastossa on hyvä valikoima suomalaista kirjallisuutta. Kanttiinin valikoimaan kuuluvat niin pullat ja kahvi kuin pakasteena saatavat karjalanpiirakat, makkarat ja ruisleivät. Ruokatuotteiden lisäksi hyllyistä löytyy suomalaista muotoilua, koruja ja koriste-esineitä sekä suomalaisia makeisia.
Brysselin pappilan työn piirissä ovat Brysselissä ja sen lähistöllä asuvat suomalaiset, joista suuri osa on Euroopan unionin viroissa työskenteleviä ja heidän perheitään. Etenkin työssä olevan puoliso ja lapset löytävät pappilasta mielekästä ja ulkomailla asumisen ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällaisia toimintapiirejä ovat esimerkiksi päiväkerhot, nuortenillat, kokkikerho, saunaillat, jumpat, neulekahvila jne. Merimieskirkon palveluilla on siten merkittävä rooli perheiden hyvinvoinnin edistämisessä ulkomailla.
Merimieskirkkotoimintaa Belgiassa on johtanut pastori Antti Weckroth vuodesta 2008 alkaen. Antwerpenin merimieskirkon toiminnasta vastaa johtava merimiespastori Heli Huttunen. Ensi vuodenvaihteessa Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin toiminnot yhdistetään hallinnoltaan yhdeksi kokonaisuudeksi.
Juhlapäivän 12.6. ohjelmassa on muun muassa juhlajumalanpalvelus Ylösnousemuksen kappelissa (Rue van Maerlant 22–24, 1040 Bruxelles), jossa saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Kirkkokahvien aikana Brysselin pappilassa (Rue du Luxembourg 20) kuullaan muisteluita, puheita ja musiikkia. Iltapäivällä kappelissa konsertoi Lux Auribus -kuoro, minkä jälkeen on varsinainen juhlavastaanotto Brysselin pappilassa.

Suomen Merimieskirkko ulkomailla ja kotimaassa

Suomen Merimieskirkon toiminnassa koti- ja ulkomailla kohdattiin noin 240 000 ihmistä vuonna 2009. Ulko- eli etäsuomalaisia näistä oli 61 prosenttia. Vuonna 1875 perustetun SMK:n keskustoimisto sijaitsee Helsingissä (Albertinkatu 2).
Suomen Merimieskirkko ry:llä (Finlands Sjömanskyrka r.f., The Finnish Seamen's Mission) on yhteensä seitsemän toimipaikkaa viidessä eri Euroopan maassa (Alankomaissa, Belgiassa, Isossa Britanniassa, Kreikassa ja Saksassa). Näiden lisäksi säännöllistä toimintaa on Luxemburgissa ja Varsovassa Puolassa. Marras-joulukuussa Merimieskirkko pitää myös joulukirkon viidessä eri Kaukoidän maassa.
Merimieskirkot ovat Suomi-keitaita keskellä Euroopan sykettä. Niiden toiminnan keskiössä on olla ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten sosiaalinen ja kulttuurinen kohtauspaikka, joka on avoin kaikille tulijoille. Merimieskirkko on kodinomainen levähdyspaikka, "koti kaukana kotoa", jossa grillataan makkaraa, järjestetään tapaamisia, kokoonnutaan urheilemaan tai askartelemaan käsitöitä. Lisäksi merimieskirkot edustavat ja esittelevät maatamme ja kulttuuriamme paitsi etä- ja rotaatiosuomalaisille myös kaikille Suomen ystäville ja suomalaisuudesta kiinnostuneille. Kirkoilla pidetään yllä ja myös opetetaan suomen kieltä.
Merimieskirkko tekee Suomen evankelisluterilaisen kirkon työtä ja tarjoaa asemamaassaan kaikki suomalaiset kirkolliset papin palvelut. Se järjestää häät ja hautajaiset, ristiäiset ja pyhäkoulut, rippikoulut ja raamattupiirit, hartaudet ja jumalanpalvelukset. Merimieskirkolla voi myös rauhoittua ja hiljentyä hetkeksi tai jakaa ajatuksia kuuntelevan ihmisen kanssa. Kirkot tarjoavat myös kriisiapua hädän hetkellä. Merimieskirkon toiminnan ydin on kristillisessä diakonia- ja sieluhoitotyössä.
Merimieskirkon työ on yhdistysmuotoista eikä se saa toimintaansa verovaroja. Merimieskirkoilla ei ole oikeutta kerätä myöskään kirkollisveroa, joten toiminta rahoitetaan kussakin maassa keräämällä käyttövarat itse. Varat tulevat kahvilatoiminnasta, majoituksesta, saunan ja muiden tilojen vuokraamisesta sekä Suomi-kaupasta. Toimintaa on mahdollista tukea tukijäseneksi liittymällä.
Ulkomaan merimieskirkoilla työskentelee useita eri ammattiryhmiä ja monin erilaisin sopimuksin. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöitä ja harjoittelijoita on kirkoilla eripituisissa ja -laatuisissa tehtävissä runsaasti.
Merimieskirkko toimii niin ikään kotimaan satamissa kahdeksalla eri paikkakunnalla (Hamina, Helsinki, Kemi-Tornio, Kokkola, Oulu, Raahe, Rauma ja Turku). Rannikon satamissa palvelee lisäksi Navicar, liikkuva merimieskirkkobussi. Kotirantojemme merimieskirkot ovat paikkakuntansa kansainvälisen elämän keskuksia, sillä työn painopiste on ulkomaalaisten merenkulkijoiden palveleminen. Vanhin kotimaan toimipaikka on 100-vuotias Turun merimieskirkko ja nuorin on tammikuussa 2009 avattu Vuosaaren merimieskirkko Helsingissä.

Lisätietoja: www.merimieskirkko.fi Belgian merimieskirkon johtaja Antti Weckroth, antti.weckroth@merimieskirkko.fi, +32 2 280 0498 Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio: sakari.lehmuskallio@merimieskirkko.fi, 040 505 7839.




Merimieskirkot tuki- ja kohtaamispaikkana lentokatkon aikana

Suomalaiset merimieskirkot Euroopassa toimivat tuki- ja kohtaamispaikkana matkalla oleville suomalaisille, jotka tarvitsevat apua tuhkapilven aiheuttaman lentokatkon aikana.

Esimerkiksi Lontoon merimieskirkko (Lontoon suomalainen kirkko) järjestää yhdessä Lontoon suurlähetystön ja Guild Travelin kanssa bussikuljetuksia kirkolta Tukholman satamaan. Lontoon kirkolla on myös mahdollista majoittua. Avun tarvitsijat voivat soittaa päivystäjän numeroon +44 77688 70614.

Suomeen jääneet suomalaiset, jotka ovat matkustamassa takaisin Irlantiin ja Isoon Britanniaan, on mahdollista palata em. bussilla kotiin. Matkustavia pyydetään ottamaan yhteyttä Lontoon merimieskirkolle.

Rotterdamin merimieskirkko puh. +31 10 436 6164 ei järjestä itse matkoja Alankomaista Suomeen, mutta kirkolla on mahdollisuus ilmaiseen peseytymiseen tarvittaessa. Myös muutamia hätämajoitusyöpymispaikkoja voi kysellä. Lisäksi merimieskirkko kartoittaa matkustuspaikkoja Suomeen matkaavilta laivoilta ja rekoilta sekä muilta matkustajilta. Niiden Suomeen tai Ruotsiin menossa olevien, joilla on mahdollisuus tarjota kyytiä sekä niiden, jotka tarvitsevat kyytiä, pyydetään ottamaan yhteyttä merimieskirkolle.

Antwerpenin merimieskirkolla on mahdollisuus edulliseen hätämajoitukseen. Puh. +32 3 232 8047. Myös Brysselin merimieksirkolta voi tiedustella apua puh. + 32 2 280 0498

Hampurin merimieskirkko ja Lyypekin merimieskirkko (Suomi-koti) ovat järjestäneet ja voivat edelleen järjestää mm. edullista hätämajoitusta. Hampurin merimieskirko, puh. + 49 40 316 971. Lyypekin merimieskirkko, puh. +49 451 709 8274.






Merimieskirkon työn perusteet 2010-14 on valmis
TYÖN PERUSTEET

Toiminta-ajatus ja tarkoitus sääntöjen mukaan
Suomen Merimieskirkko ry:n (Finlands Sjömanskyrka r.f., The Finnish Seamen's Mission) toiminta-ajatuksena on olla ulkosuomalaisten ja liikkuvien ihmisten kirkko, joka pitää yllä merimieskirkkoja ja tekee kristillistä, sosiaalista, kulttuurista, diakonista ja kansainvälistä työtä merenkulkijoiden ja ulkomailla olevien ja olleiden suomalaisten parissa. Työ tehdään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja sen tunnustuksen mukaisesti ekumeenisessa yhteistyössä kansainvälisten sisarjärjestöjen ja paikallisten kirkkojen kanssa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kristillisen uskon ja diakonian pohjalta kokonaisvaltaisesti tukea ja edistää merenkulkijoiden ja ulkomailla olevien suomalaisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia.

Missio
Liikkuvien ihmisten kirkko.

"Liikkuva ihminen" on ilmaisu, joka sisältää työnsä ja muun syyn vuoksi liikkeellä olevat ihmiset. Näitä ovat merenkulkijat, raskaan pyöräliikenteen kuljettajat, ulkomailla työskentelevät tai asuvat suomalaiset perheenjäsenineen, opiskelijat, turistit sekä kotimaahan palaavat muuttajat.

"Ihmisten" on genetiivimuodossa, ja viittaa Merimieskirkon ominaisuuteen olla ja toimia sekä korjata toimintatapojaan ihmisten tarpeista käsin. Tämä merkitsee myös menemistä sinne, missä ihmiset ovat.
"Kirkko" tarkoittaa tässä sekä toimivaa organisaatiota että yhteisöä, joka voi olla epäyhtenäinen ja hajallaan ja jonka pienin yhteinen nimittäjä saattaa olla löyhästikin kansankirkollisuuteen liittyvä uskonnollinen, kansallinen ja ekumeeninen identiteetti.

Arvot:
Merimieskirkon arvoja ovat: kristillisyys, diakonisuus, ekumeenisuus, yhteisöllisyys, läsnäolo, avoimuus ja dynaamisuus.

Kristillisyys viittaa Merimieskirkon aatteelliseen taustaan ja toiminnan perusmotiiviin. Modernin merimieslähetysaatteen juuret ovat 1800-luvun alun Englannin kirkollisten piirien sosiaalisessa herätyksessä, Saksassa syntyneen sisälähetysajatuksen ja diakonian nousussa kristillissiveelliseksi virtaukseksi 1800-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa. Sen kanavoimiseksi perustettiin kristillisiä järjestöjä, niiden joukossa 1875 "Föreningen till berendande af själavård för finska sjömän i utländska hamnar" (Suomalaisten merimiesten ulkomaan satamissa sielunhoitoyhtiö), nykyinen Suomen Merimieskirkko. Toiminta laajeni nopeasti suomalaissiirtolaisten pariin ja Suomen satamiin. Merimieskirkko ei luovu juuristaan ja siksi sen toimintaan kuuluu jatkossakin toimipisteiden kutsuminen merimieskirkoiksi, jumalanpalvelus- ja hartauselämä sekä kristillisyyden tunnistettava esilläpito. Ristiankkuri, meri, laiva ja muut merelliset vertauskuvat kuuluvat kristillisyyteen erityisesti Merimieskirkossa.

Diakonisuus viittaa kirkon olemukseen kuuluvaan ajatukseen auttaa pyyteettömästi lähimmäisiä hädän hetkellä. Tämä palveleminen ei riipu kansallisuudesta, uskonnosta, henkilökohtaisista arvoista, kulttuurista, kielestä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta. Jumalan kuvaksi luodun ihmisarvo ja arvokkuus, itsekunnioituksen säilymisen tukeminen kuuluu diakoniaan. Diakonisuus määrittää myös toiminnan suuntaamisen ja mahdollisten työmuotovalintojen priorisoinnin.

Ekumeenisuus tarkoittaa kristillisten kirkkojen ja kirkollisten toimijoiden keskinäistä kunnioitusta ja vieraanvaraisuutta sekä hakeutumista yhteiseen työhön, kuitenkin säilyttäen oma identiteetti ja sitoutuneisuus oman kirkon järjestykseen ja perinteeseen. Suomen Merimieskirkko on sitoutunut noudattamaan merimieskirkkojen maailmanjärjestön ICMA:n määrittämiä ekumeenisen yhteistyön periaatteita (Code of Conduct). Niin diakonisuus kuin ekumeenisuus merkitsevät myös kansainvälisyyttä.

Yhteisöllisyys kuvaa Merimieskirkon toiminnan pyrkimystä synnyttää ja pitää yllä yhteisöä tilanteissa, joissa on hankalaa tukeutua omiin, saavuttamattomissa oleviin tai vaikeasti käsille saataviin verkostoihin. Lisäksi kyse on Merimieskirkon halusta tuottaa puitteita ihmisten omaehtoiselle kokoontumiselle, toiminnalle ja muulle verkostoitumiselle. Kohtaaminen, vieraanvaraisuus, toiminnallisuus ja vuorovaikutteisuus ovat osa hteisöllisyyttä.

Läsnäolo tarkoittaa välittämistä, ihmisen huomioimista, kuulemista ja kuuntelemista. Merimieskirkon ominaisuuksia ovat kodikkuus, ystävällisyys, mukana eläminen ja vapaamuotoisuus. Muukalaisuus, kohtaaminen, läsnäolo ja vieraanvaraisuus kuuluvat Merimieskirkon teologiseen itseymmärrykseen.

Avoimuus viittaa toiminnalliseen otteeseen. Ihmiset elävät vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa hyväksyvässä ilmapiirissä. Ihmiset tuntevat voivansa hengittää vapaasti. Sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässään Merimieskirkko kertoo itsestään, toiminnastaan ja toiminnassaan opitusta.

Dynaaminen Merimieskirkko sopeutuu muuttuvaan toimintaympäristöönsä ja soveltaa toimintatapojaan olosuhdekohtaisesti. Merimieskirkko on halukas kokeilemaan innovatiivisia työtapoja.

Visio 2010 -14

Merimieskirkko - kestää talouden myrskyissä, panostaa osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön ja keskittyy elinvoimaisiin toimintoihinsa.

• Suomen Merimieskirkko tekee perustoimintojaan hyvin.
• Jalkautuva työ ja matalan kynnyksen palvelut ovat kehittyneet. Puitteet mahdollistavat ihmisen kohtaamisen ja vertaistuen.
• Henkilöstö ja vapaaehtoiset ovat motivoituneita ja toimivat Merimieskirkon tavoitteiden mukaisesti.
• Vapaaehtoisuuden rooli on kasvanut ja se toteuttaa merimieskirkon diakonista tehtävää. Sitä tuetaan ja johdetaan osaavan ja ammattitaitoaan kehittävän henkilökunnan avulla.
• Resurssit ovat riittäviä suhteessa toimintaan.

Lähtötilanne 2009

Strategiakauden 2010 -14 alkaessa Merimieskirkolla on toimintaa enemmän kuin mihin resurssit riittävät. Taloushallinnon kehittämisprojektin toteuttaminen on kesken. Näistä syistä alkavalla jaksolla etualalla ovat merimieskirkkotyölle omimpien perustoimintojen varmistaminen ja niissä kehittymisen lisäksi talouden ja taloushallintorutiinien toimivaksi saattaminen.

Merimieskirkon perustoimintoja ovat: laivakäynti (kuljetuspalveluineen) ja muu jalkautuva työ (sairaalakäynti, vankilakäynti, kotikäynti, työpaikkakäynti, koulukäynti), matalan kynnyksen kohtaamispaikka merimieskirkkokahviossa, kriisityö ja sielunhoito, hartauselämä, kirkolliset toimitukset, käytännön avun antaminen ongelmatilanteessa olevalle (hätämajoitus, suihku, ravinto, jatkohoitoon ohjaus), kommunikaatiovälineitten tarjoaminen ja suomalaista identiteettiä ylläpitävät toiminnot (kansalliset juhlat, suomalaiset tuotteet, sauna, kirjasto, lehdet).





Merihistoria.fi / Sjöhistoria.fi Portti merenkulun historiaan avataan 12.11.2009
Tiedote 5.11.2009
Julkaisuvapaa 12.11.2009 klo 14
Merihistoria.fi on meri- ja laivahistoriallisen aineiston digitaalinen arkisto, joka välittää aiheeseen liittyvää materiaalia tutkijoiden, harrastajien ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.
Arkisto pyrkii tuomaan erityisesti yksityisissä kokoelmissa olevaa aineistoa yleisön saataville. Arkiston ohella sivusto toimii portaalina, jonka kautta yhdistykset, museot, kustantajat ja vastaavat tahot voivat tiedottaa ajankohtaisista tapahtumistaan. Sivuston rungon muodostaa materiaaliarkisto, joka koostuu valokuvista, esitteistä, lehtiartikkeleista ja monenlaisesta muusta digitoidusta aineistosta. Julkaisuvaiheessa Merhistoria.fi -verkkoarkiston sisällön runko koostuu aineistosta, jonka ovat kokoelmistaan luovuttaneet mm. Thure Malmberg, Bengt Sjöström, Tuure A. Korhonen, Keijo Polón ja Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry. Sivuston kuvamäärä kasvaa jatkuvasti, kun materiaalia saadaan digitoitua ja mukaan tulee uusia kokoelman omistajia. Kenellä tahansa on mahdollisuus toimittaa arkistoon aihepiiriin liittyviä historiallisia albumikuvia. Arkistomateriaalia on mahdollista selailla ja käyttää esimerkiksi tutkimuksen apuvälineenä. Lisäksi arkiston kautta voi tiedustella kuvia näyttelyihin tai historiallisiin julkaisuihin.
Merihistoria.fi on kolmen merihistoriaan, laivoihin ja meriarkeologiaan keskittyneen yhdistyksen yhteishanke, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 2006. Merihistoria.fi-sivuston taustayhdistyksiä ovat Suomen Laivahistoriallinen yhdistys, Suomen Meriarkeologinen seura ja Suomen Merihistoriallinen yhdistys. Sivusto on pääosin kaksikielinen, ja sen ruotsinkielinen versio on osoitteessa Sjöhistoria.fi.
Merihistoria.fi -sivuston kehittämistä ovat tukeneet opetusministeriö, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. Lisätietoja: Päätoimittaja Petri Sipilä, puh. 050 511 5940; sp. editor@merihistoria.fi tai johtoryhmän puheenjohtaja Sakari Lehmuskallio, puh. 040 505 7839
Tervetuloa Merihistoria.fi / Sjöhistoria.fi -sivuston julkistustilaisuuteen torstaina 12.11.2009 klo 14. Paikka: Tieteiden talo (5. krs), sali 505, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.




Uusi merenkulualan koulutus- ja rekrytointiportaali www.seaventures.fi on avattu.
www.seaventures.fi sivusto on uusi merenkulkualan koulutus- ja rekrytointiportaali, joka osaltaan tukee merenkulun osaamisen säilymistä maassamme.




Liikenneministeri Anu Vehviläinen luovutti merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn merikapteeni Juhani Tammistolle.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen luovutti merikapteeni Juhani Tammistolle Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn tiistaina 13.10.2009 klo 12.00 jäänmurtaja Urholla.

Juhani Tammisto on toimissaan merenkuluntarkastajana parantanut meriturvallisuutta myös henkilökohtaisella panoksellaan ja ylittänyt sen, mitä työhönsä paneutuneelta viranomaiselta normaalisti voidaan edellyttää. Juhani Tammisto nauttii laajaa luottamusta asiallisen ja omistautuneen työtapansa perusteella.

Erityisesti hän on vaikuttanut siihen, että Suomen satamiin tulevan vierasmaalaisenkin aluskaluston laatutaso noudattaa kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n standardeja. Suomalainen tonnisto on IMO-tilastoilla mitattuna kansainvälistä huippuluokkaa.

Kansainvälisten sopimusten toimeenpano ja valvonta on merenkulun turvallisuuden lisäksi merkittävää myös merenkulkuelinkeinon ja –osaamisen säilymisen näkökulmasta. Sääntöjen ja sopimusten noudattamisella on merkitystä myös Suomen vesialueiden ympäristöturvallisuuteen saariston ja Itämeren haavoittuvissa olosuhteissa.

Juhani Tammiston valokuvan ja CV:n sähköisenä voi tilata osoitteesta: Saara-Helena Lindqvist puh 09 69624523 tai saara-helena.lindqvist(at)merimieskirkko.fi.