Merimieskirkko - liikkuvien ihmisten kirkko

Suomen Merimieskirkko perustettiin vuonna 1875. Toiminnan tarkoituksena on ollut alusta asti tukea kotimaasta kauaksi lähteneitä merenkulkijoita ja siirtolaisia sekä auttaa ulkomailla vaikeuksiin joutuneita maanmiehiämme. Toiminnan perusajatus nyt, yli 130 vuotta myöhemmin, on sama. Vieraanvaraisuus, kohtaaminen , läsnäolo, kristillinen identiteetti, merellinen henki ja avoimuus uudelle ovat toimintamme perusarvot. Merimieskirkkojen palvelut ovat vuosien saatossa monipuolistuneet ja toimipisteistä on muotoutunut suomalaisuuden, suomen kielen ja kulttuurin tukikohtia ja näyteikkunoita Euroopassa. Merimieskirkot ovat käyttäjilleen kappale kotimaata vieraassa maassa ja uuden kulttuurin keskellä.

Merimieskirkoilla käy merenkulkijoiden ja etäsuomalaisten lisäksi rekkamiehiä, liikemiehiä, opiskelijoita, au paireja, virkamiehiä, työkomennuksella olevia, turisteja, interrail-matkaajia ja satunnaisia kulkijoita. Kaikki ovat merimieskirkoille sydämellisesti tervetulleita.

Elämän merellä - på livets hav

Suomen Merimieskirkko ry :n säännöissä sanotaan, että toiminnan tarkoituksena on yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja sen tunnustuksen mukaisesti tehdä kristillistä, sosiaalista, kulttuurillista ja diakonista työtä merenkulkijoiden ,ulkomailla olevien ja olleiden suomalaisten parissa ja toteuttaa kansainvälistä kristillistä työtä Suomen satamissa.

Suomen Merimieskirkko palvelee ulkomailla kaikkia suomalaisia, laivoilla miehistön jäseniä ja kotimaan satamissa kansainvälisiä merenkulkijoita. Merimieskirkkojen käyttäjiä eli "seurakkaita" on vuosittain noin neljännesmiljoona. Kaksi kolmasosaa työstä tehdään etäsuomalaisten parissa , merenkulkijoita käyttäjäkunnasta on 16% ja rekkamiehiä 1%. Toimintaa on 13 maassa, ja kaikilla merillä. Vuonna 2006 päätoimisia työntekijöitä oli 41, osa-aikaisia tai palkkiotoimisia työntekijöitä oli 30. Vapaaehtoisia assistentteja 25 ja harjoittelijoita 28. Budjetti vuodelle 2007 on noin 4,9 milj. euroa.

Ulkomaan merimieskirkot toimivat Hampurissa, Lontoossa, Rotterdamissa, Antwerpenissa ja Brysselissä.Toimintaa on lisäksi Varsovassa, Pireuksella, Luxemburgissa ja Irlannissa. Lisäksi joulukirkkoja järjestetään Kauko-Idän alueella vaihtuvissa kohteissa

Suomessa kansainvälinen merimieskirkko toimii Haminassa, Helsingissä, Turussa, Raumalla, Raahessa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemi- Torniossa. Rannikon satamissa palvelee lisäksi Navicar, liikkuva merimieskirkkobussi.

Maailmanlaaja kansainvälinen yhteistyöverkosto

Kristillinen kirkko on kautta aikojen kantanut huolta matkalla olevista. Kansainvälinen ekumeeninen yhteistyö toimii hyvin. Ulkomailla oleva suomalainen saa helposti avun myös Ruotsin, Tanskan tai Norjan merimieskirkolta, mikäli suomalaista merimieskirkkoa ei paikkakunnalla ole. Pohjoismaisia toimipisteitä on ympäri maailman, kaikissa maaosissa. Linkkejä: www.nettkirken.no, www.svenskakyrkan.se.
Merenkulkijoita palvelee koko maailman kattava ekumeeninen merimieskirkkojen verkosto. Merimieskirkko löytyy lähes jokaisesta maailman satamasta. Maailman suurimmissa satamissa toimii useita eri merimieskirkkoja eri kirkkokuntien ylläpitäminä . Yhteistyötä tehdään International Christian Maritime Association (ICMA) -järjestön puitteissa. Linkkejä: www.stella-maris.de, www.icma.as, www.missiontoseafarers.org, www.seafarerswelfare.org, www.mepa.fi..

Merimieskirkko on kulkijan olohuone
Maailmalla olevat suomalaiset kokevat merimieskirkon edustavan kodinomaista paikkaa, jonne voi tulla sellaisena kuin on. Merimieskirkko on levähdyspaikka kiireen keskellä.
Suomalaisen merimieskirkon palveluihin ulkomailla kuuluu kahvila-ravintola, sauna, kirjasto, Suomi-kauppa, internet,, puhelin, posti ja Suomi-televisio. Usea merimieskirkot tarjoavat kotoisaa ja edullista majoitusta. Hädän tullen tarjolla on aina hätämajoitusta tai turvakotitilaa.Merimieskirkolla voi asioida omalla äidinkielellä, saada keskusteluapua, neuvoja ja opastusta. Siellä voi lukea suomenkieliset sanomalehdet, nauttia hyvästä ruuasta, mukavasta seurasta ja perinteisistä suomalaisista juhlista. Merimieskirkolla kulttuuria ja taidetta vaalitaan monin eri tavoin.

Merimieskirkon henkilökunnasta löytää aina ammatti-ihmisen, jolla on aikaa ja joka on valmis kuuntelemaan ja keskustelemaan kaikista elämän kysymyksistä. Merimieskirkot tarjoavat säännölliset suomenkieliset jumalapalvelukset, merimiespappi toimittaa kasteet, hautajaiset ja vihkimiset (niissä maissa, joissa se maan lakien mukaan on mahdollista.) Merimieskirkko järjestää myös rippikouluja, nuorten- ja lastentapahtumia sekä leirejä. Merimieskirkkojen urheilutoiminta on vilkasta , valikoimasta löytyy mm. jalkapalloa, salibandyä ja pesäpalloa. Tämän lisäksi merimieskirkot tarjoavat mahdollisuudet osallistua monenlaiseen harrastetoimintaan, tapahtumiin, myyjäisiin ja juhliin.

Ulkomailla merimieskirkolle poikkeamisen kynnys on matala. Merimieskirkko ja sen palvelut tunnetaan ja niihin luotetaan. Niinpä myös ongelmatilanteissa merimieskirkosta osataan hakea apua. Merimieskirkko omalta osaltaan on pienentämässä suomalaisyritysten, sosiaalitoimen, seurakuntien ja sairaanhoidon kuluja kotimaassa.

Laivakuraattori parantaa merenkulun turvallisuutta

Merimieskirkon laivapappi tai -kuraattori tekee pitkäjänteistä sielunhoitotyötä merenkulkijoiden parissa, purjehtii mukana laivoilla ja osallistuu laivan arkityöhön. Laivakuraattoritoiminta on osa laivojen henkilöstöhuoltoa , joka tutkitusti on osaltaan parantamassa merenkulun turvallisuutta. Kriisitilanteiden jälkeisessä henkisessä huollossa merimieskirkon työntekijöiden ammattitaitoa arvostetaan. Päätoimisten laivakuraattoreiden lisäksi laivoilla palvelee noin viisikymmentä tehtävään koulutettua nimikkolaivakuraattoria. Cardiffin yliopiston Seafarers International Research Centre (SIRC) tutki vuosina 1999-2001 laivakuraattorityön menetelmiä ja vaikutusta merenkulkijoiden elämänlaatuun ja merenkulun turvallisuuteen.Tutkimuksesta saadut rohkaisevat tulokset ovat vaikuttaneet tämän Suomessa syntyneen työmuodon leviämiseen maailmanlaajuisesti.

Vieraanvaraisuus

Vieraanvaraisuus on vanha kristillinen hyve. Suomen kansainväliset merimieskirkot huolehtivat satamiimme tulevista muiden maiden merenkulkijoista. Satamissamme vierailee vuosittain väkeä n. 50 eri maasta. Kansainvälisistä merenkulkijoista suurin osa tulee ns. kolmansista maista. Kotimaan merimieskirkkojen lisäksi merimieskirkkotyötä Suomessa tekee Saksan merimieslähetys Mäntyluodossa. Työministeriön alaisen merimiespalvelutoimiston toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Turussa.

Kansallinen identiteetti

Sopeutumisen ja oman identiteetin vaalimisen kannalta tärkeää on rakentaa sosiaalinen verkosto uudessa maassa. Merimieskirkot asemamaissaan ovat yhteyden luojia ja verkostojen rakentajia. Merimieskirkot tiedostavat sopeutumisen ongelmat ja osaavat auttaa, niin yksilöitä kuin perheitäkin, uuden kulttuurin tuomissa ristipaineissa. Perheen , parisuhteen , lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön on paneuduttu viime vuosina intensiivisesti. Raha-automaattiyhdistyksen tuella on kyetty kehittämään uusia työmuotoja, joiden avulla on pystytty paremmin vastaamaan kasvaviin haasteisiin.

Merimieskirkot ovat Suomen ja kulttuurimme näyteikkunoita. Toiminnan laadun tason ylläpitäminen korkeana on välttämätöntä. Monipuoliseen merimieskirkkopalveluun kuuluvat korkeatasoiset kulttuuritapahtumat. Merimieskirkoilla järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja konsertteja. Merimieskirkoilla vieraileekin säännöllisesti suomalaisia huipputaiteilijoita musiikin, kirjallisuuden ja taiteen alalta. Yhteistyö paikallisten kulttuurikeskusten ja lähetystöjen kanssa on tiivistä.

Monissa maissa merimieskirkkojen järjestämät tapahtumat, etenkin myyjäiset, ovat muodostuneet maan tärkeimmiksi suomalaistapahtumiksi. Esimerkiksi satojen joulutapahtumien Hollannissa Rotterdamin merimieskirkon myyjäiset ovat maan 6 suosituimman joulutapahtuman joukossa!

Omavaraisuusaste on korkea

Eräs merimieskirkon vahvuuksista on, että vapaaehtoiset työllään ja avustuksillaan osallistuvat toimintaan ja varainhankintaan. Valtio, kirkon keskusrahasto ja seurakunnat myöntävät vuosittain avustusta merimieskirkkojen toimintaan. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusosuus on kasvanut vuosi vuodelta. Varsinaisesta toiminnasta keskimäärin puolet rahoitetaan oman varainhankinnan keinoin. Tärkeä on myös avustusten, lahjoitusten ja keräysten osuus.