TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005
Ihmisarvoa elämän merellä - Merimieskirkko on kohtaamisen osaaja

1. Yleistä

Suomen Merimieskirkon toiminnan tarkoituksena on kristillisen uskon pohjalta kokonaisvaltaisesti tukea merenkulkijoiden sekä ulkomailla asuvien ja siellä liikkuvien suomalaisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia. Toiminnan peruselementtinä on pysyväluonteinen toimintakeskus, "merimieskirkko", ja/tai joustavasti liikkuva ja läsnä oleva työntekijä, "merimiespappi". Kansainvälinen yhteistyö on korostettua, koska se tuo etuja yhteisten toimipisteiden, työnjaon, materiaalin tuottamisen ja osaamisen vaihdon muodoissa. Katastrofi- ja kriisivalmius, turistityö, raskaan maantieliikenteen kuljettajien parissa työskentely sekä internetissä toimiva kaksikielinen sielunhoitopalvelu merimiespappi@merimieskirkko.fi ovat osa kaikkien toimintayksikköjen työtä. Suomen Merimieskirkko välittää työikäisten kanssa ja työpaikoilla toimimisen tietotaitoa kirkon työkenttään.

Toiminnan arvot

Kohtaaminen, läsnäolo ja vieraanvaraisuus
Merimieskirkko on olohuone, "a home away from home". Merimieskirkossa kunnioitetaan ja kuullaan jokaista yksilöllisesti. Keskeistä on välittäminen ja tukeminen. Toiminta perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen.

Kristillinen identiteetti
Vanhoihin merimieshyveisiin kuuluu luottamus Jumalaan. Merimieskirkko tekee työtä tavalla, josta voi tunnistaa kirkon ja kristillisyyden. Merimieskirkon erityispiirteinä ovat kansainvälisyys, ekumeenisuus ja palvelu.

Merellinen henki
Laivakäynti on merimieskirkon työtavan oppimisen perustyyppi, jota sovelletaan muissakin toimintaympäristöissä. Merimieskirkko imee elinvoimaansa niin merenkulun perinteistä kuin modernin merenkulun nopeasti kehittyvästä globaalista sykkeestä.

Avoimuus uudelle
Merimieskirkko sopeutuu muuttuvaan toimintaympäristöönsä ja soveltaa toimintatapojaan olosuhdekohtaisesti. Merimieskirkko verkostoituu yhteistyöhaluisesti ja on halukas kokeilemaan innovatiivisia työtapoja.

Uusia toimintoja tai suurehkoja muutoksia
1. Lontoon merimieskirkon peruskorjaus käynnistyy
2. Uusimuotoinen suomenkielinen laivakuraattorikoulutus alkaa
3. Ekumeenisen ICMA Sailing Chaplain koulutuksen aloittaminen
4. Turun merimieskirkko muuttaa uusiin tiloihin

ja mikäli riittävä rahoitus varmistuu
5. Kuala Lumpuriin perustetaan merimieskirkko palvelemaan Kaukoidän suomalaisia

Voimassaolevia projekteja
6. Suomalaiset seniorit maailmalla
7. Perhetyöprojekti Benelux-maissa/Rotterdamissa
8. Viipurin, Uuraan ja Koiviston toiminnan aloittaminen
9. Liikkuvan merimieskirkon Navicarin toiminnan kehittäminen

Mainittavia yksittäisiä tapahtumia
10. Antwerpenin merimieskirkko 100 vuotta 5.6.
11. Työpaikkapappisymposium 8.-9.3.
12. ICMA Baltic Sea Conference 21.-25.5. Kiel
13. Suomen Merimieskirkko 130 v ja kesäjuhlat 13.-14.8. Uusikaupunki.
14. Sea Sunday 18.9.
15. Ulkomaan kirkkojen joulumyyjäiset marraskuun lopulla

2. Toiminta laivoilla ja laivakuraattorityö
Laivakuraattoritoiminnan tavoitteena on ulottaa pitkäjänteinen sielunhoitotyö merenkulkijan arkitodellisuuden keskelle. Laivakuraattori toimii aluksella varustamon suostumuksella, mutta on sekä työnantaja- että työntekijäosapuolesta riippumaton ja vaitiolovelvollinen ulkopuolinen auttaja.

Kaksi päätoimista laivakuraattoria osallistuu nimikkokuraattoreiden koulutukseen, työssä ohjaamiseen ja toiminnan koordinointiin, sekä seilaavat useilla oman toimialansa aluksilla. Heidän lisäkseen kuraattorityötä tekee yli 20 nimikkokuraattoria, jotka seilaavat nimikkoaluksellaan kerran keväällä ja kerran syksyllä n. viikon sekä suorittavat seilausten välillä laivakäyntejä. Seilaukset tehdään pääosin Itämeren ja Pohjanmeren alueilla rahti- ja matkustaja-aluksilla ja jäänsärkijöillä. Toiminta kattaa pääosiltaan Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston. Kokemusta monikansallisten miehistöjen parissa työskentelystä saadaan Englannin kanaalin liikenteessä. Reservissä on lisäksi n. 20 koulutettua nimikkokuraattoria, joiden avulla voidaan kattaa kausivaihtelutilanteita.

Koulutus uusiutuu, uusi kolmivuotinen jakso alkaa keväällä. Lisäksi SMK aloittaa tehtäväksi saaneena kansainvälisen ekumeenisen koulutuksen Tavoitteena on muodostaa maailmanlaaja "ICMA Sailing Chaplain"-tavaramerkki, joka sisältää sertifikaatin saaneen henkilön tietyn tavan työskennellä laivalla, jota voidaan tarjota varustamoiden käyttöön ja jonka rahoittajat tunnistavat.

Suomen ja ulkomaiden satamissa olevilta merimieskirkoilta tehdään perinteiseen tapaan laivakäyntejä sekä järjestetään kuljetuksia, retkiä ja palveluita tilannekohtaisesti. Laivakuraattorit pitävät yhteyttä seurakuntiin, tukijoihin ja kannattajarenkaisiin.

3. Kansainväliset merimieskirkot Suomessa
Suomessa sijaitsevat seitsemän kansainvälistä merimieskirkkoa hoitavat satamakaupungin seurakunnan ja sataman vastuualuetta merenkulkijoiden palvelussa sekä toteuttavat yhdessä Saksan Merimieslähetyksen Mäntyluodon toimipisteen ja Merimiespalvelutoimiston (MEPA) Helsingin, Turun, Kotkan ja Kemin toimipisteiden kanssa ILO:n merenkulkijapalvelujen järjestämistä koskevaa Suomen ratifioimaa suositusta. Erityisesti kolmannen maailman merenkulkijat otetaan huomioon.

Merimieskirkot pyrkivät tavoittamaan kaikki satamaan saapuvat merenkulkijat ja rekkamiehet Kemin, Oulun, Raahen, Kokkolan, Rauman, Turun ja Haminan satamissa. Lisäksi laivakäyntejä tehdään Tornion, Rautaruukin, Naantalin, Kotkan ja Porvoon satamissa. Toimintaa tukevat paikalliset merimieskirkkojen johtokunnat.

Turun merimieskirkko muuttaa uusiin suurempiin tiloihin. Uusi työmuoto, liikkuva merimieskirkko Navicar, vakiinnuttaa työtään Itäisen Suomenlahden satamissa. Sillä pyritään vastaamaan kahteen haasteeseen: lyhentyneet satama-ajat ja palvelujen tarjoaminen satamissa jonne ei kiinteää toimipistettä ole perusteltua tai mahdollista rakentaa. Vuosaaren sataman rakentamisvalmisteluihin kuuluu kansainvälisen ekumeenisen merimieskeskuksen toimipisteen perustaminen yhteistyössä MEPA:n kanssa. Valmistelu on aktiivivaiheessa: feasibility study, luonnossuunnittelu ja kustannusarvio valmistuvat. Viipurin, Uuraan ja Koiviston satamien kansainvälinen merimieskirkkotyön perustamista tuetaan kiinteästi. SMK toimii siinä ohjaavassa roolissa ICMA:n valtuuttamana ja ITF Seafarer's Fund'n rahoittamana.

4. Suomalaiset merimieskirkot ulkomailla
Suomalaiset merimieskirkot ulkomailla palvelevat kirkkoina, sosiaalisina ja kulttuurisina kohtaamispaikkoina kaikkia toimialueellaan asuvia ja liikkuvia ihmisiä. Pääosa toiminnasta on määrältään kasvavien ulkosuomalaisryhmien, lyhytaikaisesti maassa viipyvien suomalaisten ja pysyvien siirtolaisten parissa. Jokaisessa merimieskirkkosatamaan saapuvassa suomalaisessa laivassa pyritään tekemään laivakäynti. Rekkamiehiä vierailee eniten Belgian, Hollannin ja Saksan toimipisteissä. Turistien parissa työskentely ulkomaan toimipisteissä on osa SMK:n normaalia toimintaa. Lapsi- ja vanhustyötä kehitetään.

Ekumeeninen ja kansainvälinen verkostoituminen on osa luonnollista toimintaa. Merimieskirkot ovat Suomen ja sen kulttuurin näyteikkunoina, minkä vuoksi sekä kiinteistöjen että toiminnan laadun tason ylläpitäminen korkeana on yleinen etu. Työskentelystrategiaa koordinoidaan Nordisk Sjömans- och Utlandskyrkorådetin ja kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön toimiston kanssa. Ulkomaantyöntekijöiden koulutus järjestetään kesäjuhlien yhteydessä Uudessakaupungissa

Belgia ja Luxemburg
Merimieskirkon kokoava toiminta tapahtuu Antwerpenissa, Brysselissä ja Luxemburgissa. Leimaa-antavaa on yhteistyö Suomen Benelux-instituutin kanssa, rekkamiesten keskittymä Antwerpenissa ja Brysselin siirtokunnan omaleimaisuus. Brysselin keskustassa jatketaan säännöllistä jumalanpalveluselämää ekumeenisessa van Maerlant -kappelissa. Arjen siirtokuntatoiminnan keskus on "Brysselin pappila" joka pyrkii muuttamaan suurempiin tiloihin. Antwerpenin merenkulkijatyön vahvana pitämiseen kiinnitetään huomiota. Pohjoismainen yhteistyö Antwerpenissa kehittyy. Neljästi vuodessa ilmestyvän "Kirkkoset"-lehden korkea taso säilytetään.

Puola
Gdanskin ja Gdynian toimialueen normaalitoiminnassa tehdään laivakäyntejä ja merimieskirkko on auki tarvittaessa. Yhteistyötä Gdyniassa sijaitsevan ruotsalaisen kirkon ja Suomen konsulinviraston kanssa jatketaan. Varsovan alueen ulkosuomalaisten parissa tapahtuvasta toiminnasta vastaa palkkiotoiminen pappi. Muukalainen-lehteä kehitetään ja lehti ilmestyy vuoden aikana kaksi kertaa. Johtava satamakuraattori lisää laivakuraattorityöhön osallistumistaan ja emäntätyövoimaa lisätään.

Pohjois-Saksa
Toiminta-alue: Hampuri ja Saksan merisatamat. Lyypekin satamassa odottavien suomalaisten rekkamiesten palvelun kehittymistä tuetaan yhteistyössä rekkakirkkoyhdistyksen ja Lyypekin suomalaisen seurakunnan kanssa. "Rengas"-lehdessä on joka kerta Hampurin sivuja. Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen Hamburg, pohjoismaiset sisarkirkot ja ICMA Hamburg ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Iso-Britannia ja Irlanti
Kirkkokiinteistön peruskorjaus alkaa kesällä. Toiminta Lontoossa siirtyy Ruotsin merimieskirkolle mutta jatkuu muualla Isossa Britanniassa entisellään. Seurakuntatyötä ja jumalanpalveluselämää jatketaan Lontoon lisäksi myös muilla Brittein saarten paikkakunnilla. Yhteydet anglikaaniseen kirkkoon ja pohjoismaisiin sisarkirkkoihin jatkuvat tiiviinä. Kirkon Kilta muuttaa merimieskirkon vuokratiloista pois, mutta muu yhteistyö jatkuu (mm. "Horisontti"-lehti).

Kreikka
Ateenan satamakaupungissa Pireuksessa toimii koko vuoden suomalainen sosiaalikuraattori, joka pitää yhteyttä myös Kreikan mantereen (Tessaloniki) lisäksi saarilla (Rhodos, Kreeta, Kos) asuviin suomalaisiin tukien siellä toimivaa kirkkohallituksen lähettämää turistipappia. Sairaala- ja vankilakäynnit sekä pienryhmätoiminta liitettynä Pireuksen skandinaavisen merimieskirkon perustyöskentelyyn ovat työssä leimaa-antavia. "Sinivalkopurjeet"-lehti ilmestyy kerran vuodessa.

Alankomaat
Toimintaa on Rotterdamissa sijaitsevan toimipisteen lisäksi Amstelveenissa, Edessä ja Den Haagissa. Koko maan kattavaa ystäväpalveluverkoston toimintaa sekä muita uusia toimintamuotoja kehitetään edelleen. Alankomaat-Suomi-yhdistys, Rotterdamin lauantaikoulun ja Benelux-kulttuuri-instituutin kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia. "Johtoloisto"-lehti ilmestyy kuusi kertaa. ICMA:n pääsihteerin toimisto jatkaa Suomen merimieskirkon tiloissa syksyyn asti.

Kaukoitä
Mikäli rahoitus varmistuu avataan vakinainen toimintapiste Kuala Lumpuriin ja pohjoismaista yhteistoimintaa alueella vahvistetaan. Joulukirkkoja järjestetään Pekingissä, Sanghaissa, Manilassa, Hanoissa, Jakartassa, Singaporessa ja Kuala Lumpurissa.

5. Muu varsinainen toiminta

Raskas maantieliikenne
Raskaan maantieliikenteen kuljettajien palvelutoimintoja pidetään edelleen yllä Antwerpenissa, Rotterdamissa, Hampurissa, Turussa ja Haminassa. Kansainvälistä rekkakirkkoyhdistystä tuetaan sen työssä Lyypekissä sekä Moskovaan suuntautuvan liikenteen tarpeiden seurannassa.

Merimiespappi netissä
Merimieskirkko tuottaa sähköpostipohjaisesti sielunhoitajan palveluja ensisijaisesti merenkulkijoille ja ulkomailla oleskeleville tai liikkuville suomalaisille. SMK:n www-kotisivulla www.merimieskirkko.fi on papin linkki, joka ohjautuu päivystävälle henkilölle, joita on neljä. Merimiespappiin netissä saa yhteyden myös suoraan osoitteella merimiespappi@merimieskirkko.fi tai sjomansprast@merimieskirkko.fi. Asiakkaalla on mahdollisuus valita suomen tai ruotsin kieli sekä keskustelukumppaninsa, joiden nimet ja kuvat löytyvät nettisivuilta. Periaatetasolla sovelletaan Palvelevan Puhelimen käytäntöjä paitsi että vastaajat alkavat kevätkaudella esiintyä kuvan ja nimensä kanssa.
Lisäresurssien saamista varten valmistellaan anomus RAY:lle (lisävälineistöä, ohjelman kehittämistä ja koulutusta, sähköisten palvelujen kehittämiseen osoitetun henkilöstön kuluja).

Katastrofi- ja kriisitukivalmius
pidetään sekä laadullisesti että määrällisesti jatkamalla koulutusta sekä ylläpitämällä omaa toimivaa hälytysorganisaatiota, joka liittyy Itämeren maiden muiden rinnakkaisjärjestöjen toimintaan. Hälytysnumero 040-540 4303 päivystää ympärivuorokautisesti. Kriisityössä varmistetaan riittävät valmiudet laivalla tapahtuvaan yksittäisen merenkulkijan tai työyhteisön kriisien hoitoon, samoin merenkulun piirissä myös koko yhteiskuntaa järkyttävien onnettomuuksien debriefing- eli jälkipuintitoimintaan. Merimieskirkon organisoima kriisien jälkipuinti ulotetaan koskemaan myös suppeampia kriisejä.

Suuronnettomuusvalmiuden operatiivinen vastuuhenkilö on merenkulkijatyön osastopäällikkö tukenaan hallituksen asettama työryhmä. Merimieskirkon kaikkien toimintasektoreiden henkilöille annetaan perustason valmiuskoulutus joka uusitaan määrävuosin. Valmiusryhmään lasketaan myös nimikkolaivakuraattoritoiminnan piirissä olevat seurakuntien työntekijät (n. 35 henkeä).
SMK osallistuu aktiivisesti ICMA:n kansainväliseen kriisivalmiuden koulutuksen ja hälytysverkoston kehittämisprojektiin.

Perhetyön projekti
Suomen Merimieskirkko toteuttaa vuosina 2003 - 2006 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman perhetyön projektin Benelux-maissa. Projekti keskittyy määrä-aikaisesti ulkomailla asuvien hyvinvoinnin edistämiseen ja perhettä tukevan verkoston luomiseen. Yleistavoitteena on selvittää, mitkä palvelut ja toiminnat parhaiten tukevat ulkomailla määräaikaisesti työskenteleviä suomalaisia työntekijöitä ja heidän perheitään. Tavoitteena on myös luoda kestävät toimintamallit, joiden avulla pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn.

6. Tukitoiminta

Tiedotus
Internet-kotisivun www.merimieskirkko.fi ja intranet-sivun www.merimieskirkko.fi/intra päivitys on säännöllistä. Merimieskirkko-lehti ilmestyy kaksikielisenä ja kuutena numerona, joista yksi on Merimieskirkon 130 v juhlanumero ja yksi perinteinen joululehti. Lehden painos 3 500 kpl. Eri maissa ilmestyviä paikallisia julkaisuja tuetaan. Kotisivuilla voi antaa asiakaspalautetta merimieskirkon toiminnasta. Kyselyyn voi vastata suomen-, ruotsin-, englannin-, ranskan-, hollannin tai saksankielellä.
Näyttely- ja toimintaosastoilla osallistutaan merenkulkijoita, rekkamiehiä, ulkosuomalaisia, matkailuväkeä ja toiminnan tukijoita kerääviin tapahtumiin Toiminnasta ja sen rahoituksesta kertovia esitteitä ja tiedotteita levitetään. Julkisille tiedotusvälineille välitetään tietoa mahdollisimman avoimesti ja oikea-aikaisesti.

Yhteydet ja yhteiskuntasuhteet
Merimieskirkko etsii ja pitää laajasti yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita niin Suomessa kuin ulkomailla. Käytännön merimieskirkkotyön mahdollistavan tukitoiminnan kehittämisessä strategiana on kohdennettu yhteydenpito.

Oppilaitosvierailujen säännöllisyyteen kiinnitetään huomiota. Seurakuntiin tehdään jumalanpalvelusvierailuja sekä tuetaan merimieskirkkopiiritoimintaa. Kotimaan merimieskirkkojen vapaaehtoisten määrää pyritään lisäämään. Valitut näyttelytapahtumat, seminaarit, juhlatilaisuudet, piirit, klubit ja muut vastaavat ovat tärkeitä läsnäolopaikkoja jokaisella toimintapaikkakunnalla. Erityisryhmille järjestetään kutsutilaisuuksia ja merimieskirkkotoimintaan tutustumista.

Yhteistyö julkisen sektorin kanssa (OPM, RAY, UM) pidetään vakaalla pohjalla. SMK osallistuu ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mm. suomalaiset seniorit maailmalla -työryhmässä. Eläkeliiton kanssa aloitettu yhteistyöprojekti jatkuu. Suomen Pipliaseuran, Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä nimikkosopimukset useiden seurakuntien kanssa pidetään voimassa. Antwerpenin merimieskirkon ja Suomen Lähetysseuran välillä on lähetystyötä tukeva nimikkosopimus.

Merimieskirkkotoiminnan kehittymistä Venäjällä ja Baltian maissa, erityisesti Virossa seurataan ja tuetaan. Osallistutaan aktiivisesti International Christian Maritime Associationin (ICMA) ja Pohjoismaisen merimies- ja ulkomaankirkkoneuvoston (NSUK) työskentelyyn. SMK:n edustaja on vakinainen jäsen ICMA:n tarkkailijadelegaatioissa IMO:ssa ja ILO:ssa. SMK:n hoidossa on kaksi ICMA:n projektia: kansainvälinen laivakuraattorikoulutus ja Uuraan merimiesklubin toiminnan aloitus.

Hallinto
Ylimmän tason luottamusmieshallinto (hallitus, työvaliokunta ja talousvaliokunta) toimii strategisella tasolla. Operatiivinen johto kokoontuu laatimansa aikataulun mukaisesti. Laatukäsikirjan toimivuutta käytännössä seurataan.

Henkilöstö- ja vapaaehtoiskoulutus
Kaikille henkilöstöryhmille järjestetään koulutusta, josta osa toteutetaan Uudenkaupungin 130 v juhlaa edeltävällä viikolla.
Lisäksi kotimaan merimieskirkkojen työntekijät osallistuvat toukokuussa ICMA Baltic Sea konfernessiin Kielissä. SMK:n toimivalle johdolle sekä ulkomailla työskenteleville emännille järjestetään erilliset koulutukset. Nimikkokuraattoreille aloitetaan SoDiakin työelämän kehittämiskeskuksen kanssa kolmen vuoden koulutuspaketti. Uusille ulkomaantyöntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua Kirkon ulkomaantyön opintokokonaisuuteen ja mentorin ohjaukseen. Talousarviossa varaudutaan Suomesta käsin tehtävään ulkomaan työryhmän työnohjaukseen. SMK:lla on yksi erityiskoulutettu työnohjaaja, joka aloittaa kouluttautumisen työyhteisökonsultiksi. Vapaaehtoiskoulutusta järjestetään kaikissa toimipisteissä. Merimieskirkkotyön peruskurssi toimii perehdyttämis- ja rekrytointikurssina merimieskirkon eri tehtäviin. Virolaisille ja Suomessa toimiville Saksan merimieslähetyksen työntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua kotimaan merimieskirkkojen henkilöstökoulutukseen.

Talous
Toiminnan tarpeen nopean ja talouden hitaan kasvun tasapainottamisen haaste jatkuu. Perinteisten merimieskirkkopiirien tuki on edelleen huomattava. Toimintayksiköiden omarahoitusasteen nousevaa trendiä pyritään tukemaan. Henkilöstön työpanos kohdentuu merkittävässä määrin varsinaisen toiminnan lisäksi varainhankintaan. Seurakuntalaisten ja käyttäjien vastuu omasta merimieskirkostaan on merkittävää. Vastuupohjan laajentaminen luo paremmat edellytykset sekä toimintaan että talouteen.

Merimieskirkko etsii nykyisen tasoisen toiminnan ylläpitämiseksi rahoitusta myös muualta kuin suoraan omasta varsinaisesta toiminnastaan. Tukijaverkostoon kuuluvat nykyisellään kirkon keskusrahasto, kirkkohallitus, seurakunnat talousarviovaroineen ja ylimääräisine kolehteineen, seurakuntien merimieskirkkopiirit, opetusministeriö, Raha-automaattiyhdistys, Wihuri-säätiö, Merimieseläkekassa, varustamot, lästimaksurahasto, A ja T Mattilan säätiö, Rudolf ja Emilia Geselliuksen säätiö, Merimiespalvelutoimisto, kaupungit, satamat, yksityiset lahjoittajat ja SMK:n oma varainhankinta. Uusia tukijoita etsitään ja uusia ideoita kokeillaan. Kumppanuussopimuksia rakennetaan pääasiassa yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisöjen kanssa. Useiden varustamoiden kohdalla taloudellinen tuki ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan palvelusuhde, josta kaikki hyötyvät. Yhteistyötä pyritään kehittämään ulkomaille henkilöstöä lähettävien yritysten kanssa.
Budjetin loppusumma on   (v. 2004 4,278 500  ). Lainoja lyhennetään v 2005   (v 2004 95 600  ,v. 2003 98 100  , v. 2002 165 070  , v. 2001 333 500  ) josta peruskorjauslainojen osuus on   (v 2004 49 600  , v. 2003 49 600  , v. 2002 115 800  , v. 2001 223 000  ).